Näin ajat kuin amerikkalainen

En olisi uskonut, etta ma voin kirjoittaa tallaisen tekstin aiheesta autoilu, mutta nyt on yli 4kk Amerikassa tullut jo paivittain ajettua. Ennenkuin hyppaat Amerikassa rattiin sun taytyy ymmartaa miten muut ihmiset liikenteessa toimivat. Olen nauranut liikenteessa niin paljon, etta tuli itku, mutta samalla pelottaa ihan helvetisti, koska naiden tyyppien kanssa jaan tien. Tama opas auttaa paasemaan vauhtiin.

1. Taa on aika kansainvalinen, mutta vilkku, sita ei vaan loydy. Ei missaan tilanteessa. Mita nopeammin ja hallittomasti teet kaannoksesi, poistumisesi parkista tms. sen parempi. Ekstrapointseja jos onnistut rikkomaan jotain tehdessasi taman. 

2. Taalla kaikki ajaa automaattiautoilla. Silti liikennevaloissa kestaa viela kauemmin liikkeellee lahto kuin Suomessa. Haluan tahan selityksen. Valojen vaihtuessa takaisin punaiseksi, muista tukkia risteys autollasi. 
3.Taalla ajokortin saa todella helposti ja kortin voi saada tosiaan jo 16-vuotiaana. Suomessa inssi on vaativa, mutta jos Amerikassa kortin paatat hankkia, ei hataa! Sun ei tarvitse osata mitaan. Naa vaihtelee vahan osavaltiottain, mutta North Carolinassa kun tein ajokokeen se oli seuraava: Pakita pois parkkiruudusta, aja suoraa tieta 15m, kaanny vasemmalle, pysahdy stop merkin kohdalla, tee u-kaannos hiljaisella pikkukujalla ja aja takaisin. Homma kesti kokonaiset 3 minuutia ja maksoi 4$.
4. Moottoritiella tee holtittomia ohituksia ja vaihda kaistaa aivan liian myohaan. Taalla kaistoja on 4-5 riippuen vahan tiesta. Muista tuijottaa myos navigaattoria jotta varmasti unohdat milla puolella on sun exit. 
5. Kun ajat keskustassa, pilvenpiirtajien seassa kaupunkimaisemaan kuuluu usea tööt tööt! Varmista, etta varmasti kaytat tööttia ihan vain kaupunkiympariston sailyttamiseksi. Ilman mitaan syyta.

6. Jos teet liikenteessa itse virheen, tööttää edessa olevalle. Taa on mun lemppari.

7. Mita typerampia juttuja vaan keksit, sen parempi. Parkkeeraa keskelle tieta ja aiheuta 

kolari, aja yksisuuntaista vaaraan suuntaan. Mita vain, mielikuvitus on vain rajana.

8. Muista raivota kanssa ajajille, varsinkin kun teet itse virheen.

9. Muista olla pysahtymatta stop merkin kohdalla ja ala vaista jalankulkijaa. Muista myos suuttua jos joku naita saantoja noudattaa.

10. Oikein parkkeeraaminen on yliarvostettua
11.Viimeisena, mutta tarkeimpana. Liikennevaloissa punaisen palaessa, tööttää sille valolle, tai vaikka edessa olevalle. Kunhan tööttäät. Tööt!

Ps. Chicago edelleen vaan hemmottelee, rakastan tata paikkaa.

Chicago why did you stole my heart?

Mulla on menossa kuherruskuukausi mun uuden kotikaupungin kanssa. Enaan en kulje niska vinossa kun naan pilvenpiirtajia, niihin olen jo tottunut reissatessa. Chicago on vaan alyttoman jees. Arkkitehtuuri, julkinen liikenne ja maisemat vaan pistaa hymyilemaan. Amerikkalaiset rakastaa Chicagoa. North Carolinassa kun kerroin, etta muutan Chicagoon kaikki sanoivat aina "Chicago on ihan mahtava, tulet niin viihtymaan siella. Mutta se saa.. Windy city is not a joke" 

Vitsit kaukana kun huonona paivana on niin kylma, etta jopa Suomalaisena mietin, etta ei helvetti on kylla kylma. Ja kun valitan kylmyydesta, mulle on sanottu, etta ei oo viela ees paha, oota Tammikuuhun. 

Rikkaiden ja koyhien erot huomaa taalla selkeesti. Liikennevaloissa on kodittomia pysayttamasssa ja ne haluaa , etta avaat ikkunan ja annat niille rahaa. Keskustassa myos joka kulmalla istuu kodittomia kylttien ja vilttien kanssa.Taalla on ihan aitoja ghettoja, missa jengit hengaa kadunkulmissa ja ihmisia tapetaan harvasenpaiva. On huonoja ghettoja ja vahan parempia ghettoja. Vahan paremissa on ok ajaa autolla lapi paivisin, ovet lukossa ja kunhan ei astu ulos autosta. Alue missa asun, on taynna rikkaita ja keski-luokkaisia ihmisia hienoineen taloineen, mutta kun ylitan yhden ison tien, alkaa toinen asuinalue (ei ole siis viela mikaan paha), jossa ei jengilla enaan menekkaan taloudellisesti niin hyvin. Hostisa on hieman aina hermona jos kavelen siella yksin iltaisin. En oikein aikaisemmin ymmartanyt miksi, mutta eilen sain huomata miksi. 

Kavelin salilta kotiin, ja auto seurasi mua hetken aikaa ja hiljensi mun kohdalla. Olin hetken ihan varma etta ilta-paskat saa nyt otsikoita Suomi-tyton traagisesta murhasta tai sieppauksesta Chicagossa, mutta ei. Taa kaveri ilmoitti vain etta han seurasi minua salilta, ja haluaisi etta lahden treffeille kanssaan ja han voisi vaikka kuolla, etta alkaisin hanen tyttoystavakseen. Kohteliaasti ja hammentyneena kieltaydyin, kaskin painumaan helvettiin ja kaveri onneksi totteli, mutta en enaa kavele yksin salilta kotiin pimealla.

Vieno kusen, kannabiksen ja tupakan tuoksu. Se tuoksu kertoo, etta olet matkalla junalla keskutaan. Juna kulkee usean eri ghetton lapi ja on muutama asema joissa aina jannitan mita talla kertaa tulee kyytiin. Tanaan ruuhkajuna sai kylahullulta ilmaisen turistikierroksen kun han selitti koko matkan jokaisesta naapurustosta tarinoita. Taa oli ihan harmiton tapaus, mutta valilla ihmiset riehuu huumepaissaan ja varsinkin miehet kayttaytyy uhkaavasti. Asun tosiaan lannessa naapurustossa, joka on hyvaa aluetta, en ees haluu tietaa, etta mita meininki etelassa on. Sen vain tiedan, etta yksin sinne ei ole asiaa. Tuntuu hullulta, etta oikeasti mun tarvitsee valilla pelata ja aina olla varuillaan omassa kotikaupungissa. Suomalaisena oon tottunut, etta ihan missa vain voit kulkea yksin ja mihin kellon aikaan tahansa. Tietenkin Suomessakin on raiskareita ja muita kamaluuksia mutta en niita niin useinkaan mieti yolla Turun keskustassa kavellessani.

Thanks giving oli viime viikolla. Fiilikseltaan se on kuin joulu, mutta ilman lahjoja. Perheet ja ystavat kokoontuu yhteen syomaan kalkkunaa ja PALJON muita ruokia. Ruoan jalkeen katsellaan vahan amerikkalaista jalkapalloa ja koripalloa. Kaikinpuolin mukava tapahtuma. Mun uus hostperhe on mahtava ja tuntuu vai silta, etta taalla on nyt hyva olla.

Miten olen muuttunut?

Aina sanotaan, että nuorten seikkailut ulkomaille kasvattavat henkisesti. Etupulpetin Liisa-Leenat tulee Australian vaihto-vuodeltaan takaisin hehkuvina sanavalmiina nuorina naisina valmiina lääkärin opintoihin.  Olen täällä seikkaillut kohta kolmisen kuukautta. Tuntuu, että olisin ollut kauemmin, mutta samalla aika kiitää niin nopeasti. Mitä olen oppinut itsestäni? Olenko saavuttanut harmonian ja tiedänko nyt tasan tarkkaan mitä haluan elämältäni?

En todellakaan, tuntuu, että olen ehkä vielä vähän enemmän hukassa kuin tänne tultuani.

Asioita joita kuitenkin olen oppinut:

1. Napanuora ei katkee, se venyy. Tavoitteena oli tänne tullessa katkoo napanuora mun ja äidin väliltä, mutta taitaapi olla, että sitä ei tuu koskaan tapahtumaan. Fiksuna tyttonä soitan aina vieläkin äitille kun on joku ongelma täällä. Soitan vaikka ei olisi ongelmaa, soitan vaikka ei olisi asiaa. Tiedän, että mama ei nyt pääse auttamaan, mut tieto siitä, että se vastaa aina puhelimeen (jos ei ole hukannut sitä) on tärkeä. Täytän tosiaan ensi kesänä 21. Mission failed.

2.Finnish nightmares on asioida pankissa. Käyn pankissa tosi usein, koska saan mun palkan chekkinä, ja olen unohtanut nettipankin salasanan 403 kertaa ja sit muuten vain kokoajan jotain ongelmia.Kuitenkin, kaikki pankin tyontekijät tietää mun nimen ja on oppinut ymmärtämään, että en tuu ikinä muistaa mun nettipankin salasanaa. Enkä vieläkään tiedä miten chekki talletetaan. Ovesta sisään astuessani kuuluu iloinen'' Heyy Jasmin how are you today? Problems with your online banking again?". Amerikkalaiset koittaa olla avuliaita ja mukavia, koen sen lähinnä vittuiluna. Vihaan käydä pankissa, välttelen sitä niin paljon kuin pystyn. AHDISTAA sellaiset mukavat ja palvelualttiit tyontekijät, kaipaan Suomen mutrusuita.

3.Mun kärsivällisyys on ääreton. Olen harjoitellut Suomessa kärsivällisyyttäni muutamien poikaystävien ja niiden tapaisten kanssa. Kaiken näkoisiä lapsia sitä on tullut deittailtua. Täällä en deittaile niitä, mutta samantapaista hermojen rassaamista on 3-vuotiaiden kanssa.Täällä lentää perunamuussi seinään kaaressa ja mun ilme ei ees värähdä. Eli oikeastaan voin vain kiittää eksiäni vaikka aikoinaan vitutti niin paljon ettei tiennyt miten suhtautua, kiitos kun ette kasvaneet koskaan aikuisiksi. 

4. Tää kuullostaa aika elämäm koulu roskalta, mutta nyt tiedän ketkä on ystäviä, ja ketkä ei. Sama pätee täällä, en jää jokaiseen uuteen tuttavuuteen roikkumaan, kyllä ihmisestä näkee onko aito vai ei. Suomessa en jotenkin tajunnut tätä. 

5. En tiennyt tarvitsevani mm. kaiken. Amerikka on kuluttajien maa, ja olen ostellut täällä sellaisia asioita, joita en ikimaailmassa ostaisi Suomessa. Esimerkiksi ostin 30 dollaria maksavan peukalon kokoisen purkin hiusoljyä, joka haisee kanelipullalta. Kaduttaa. 

6. Amerikkalaiset on niin huonoja ajamaan autoa, että heihin verrattuina olen hyvä kuski. 

Mitä muuta kuuluu? Mä lähden valloittamaan uutta osaa Amerikasta muutaman viikon kuluttua. Muutan Chicagoon. Siellä mua odottaa uusi perhe. Asioita nykyisestä perheestä en tule teille koskaan kertomaan, koska olen aikuinen ja amerikkalaiset osaa käyttää Google kääntäjää. Ei oo hyväksi kirjoitella nettiin pahaa toisista, vaikka ne kuinka sen ansaitsisivat. Nää kolme kuukautta on ollut sellainen tyypillinen Au pair kauhutarina. Itkin ilosta, kun kuulin saaneeni uuden perheen.

Kommelluksia ja uusia wtf-tilanteita Chicago varmasti tarjoaa. Onhan se Amerikan kolmanneksi suurin kaupunki Nycin ja Losin jälkeen. Pikku Suomityty saattaa olla enemmän ja enemmän sekaisin suurkaupungin sykkeessä.

Ps. Seuratakaa mun snapchattia jasminnordman. Ei siel mitään hyvää koskaan oo, mut kantsii silti seuraa.

NC STATE FAIR

Amerikkalainen karnevaali koettu. En tiedä mikä on paras sana kuvailemaan tätä tapahtumaa. Hattaraa, huvipuistolaitteita ja ruokaa. Deep fried everything. Testasin rasvakeittimessä paistettuja Oreoita, pakko myontää, että hyviä oli. 

Asioita, joita suomalaiset ei osaa arvostaa

Ennen lähtoäni olin intoa täynnä ja totaalisen varma, että Suomea en kyllä tule ikävoimään. Olin varma, että ihmisiä tulen ikävoimään, mutta en Suomea. No ei nyt mennyt taas ihan kuin olin ajatellut. Näistä asioista pitää oikeasti olla kiitollinen. 

1. Hikiset kesäiltapäivät täydessä ruuhkabussissa♥ Päätä särkee, happi ei kulje, viereesi istuu henkilokohtaisesta hygieniasta tietämäton mies. Lisätään mukaan vielä itkevä vauva ja puhelimeen kälättävä nainen. Ja ainiin, puhelimesi akkukin on loppu. Aika varma kuolema siis. 

En sinänsä tätä tapahtumaa ikävoi, vaan julkista liikennettä. Täälläpäin Amerikkaa sitä ei ole nimeksikään. Milläs pääset klubilta kotiin yollä? taxilla tai Uberilla, ja sehän lysti maksaa. Ei oo yobussia mihin hypätä. Jos satut julkista liikennettä loytämään, se on aika varmasti ainakin tunnin myohässä tai ei saavu ollenkaan. 

2. Ruokakerma♥ (maitopohjainen tai kasvis). Ei vaan mee mun tajuntaan miten ilman ruokakermaa voi tehdä esim. vaikka hyvää pastaa :( En ole vielä mistään ruokkermaa loytänyt. Ja pastaa olen yrittänyt taikoa ilman ruokakermaa, lopputulos on kuiva ja tarrautuu pannun pohjaan. Suomalaisesta ruoasta en pahemmin välitä, mutta kauppojen raaka-aineet on kyllä ihan parasta Suomessa. 

3. Perus salmiakki, lakritsi ja ruisleipä♥ Terveellinen ruoka. Suomessa ollessani soin ruisleipää vain sen ''terveellisyyden'' takia, jos siis edes leipää soin. Loysin kaupan, jossa myydään Pandan lakuja ja Finlandiaa (ei ollut viinaa, vaan voi nimeltä Finlandia). Good enough. 

4. Valittaminen TYKSin jonoista ♥ Parasta mitä tiedän, vaikka en itse TYKSiä edes käytä. Naamat kiinni siellä Suomessa, meillä sentään on julkinen terveydenhuolto. Ei tarvitse miettiä koskaan, voiko lääkäriin mennä ja jos voi niin mille niistä. Se epäilyttävä kaupungin laidalla vai kalliimpi keskustassa? Ehkä se kaupungin laidalla oleva. Hei mitä sä teet? Irti mun kädestä! Ai sä amputoit sen, vaikka oltais tarvittu vain tikkejä? kiva. 

5. Turvallisuus. Voi että muuttaako naapuriisi musta mies? pelottaako. Ehkä se vie sun naisen, tai tyottomyystuen? Voi voi voi. Mut pelkää sä sun naapuria sen ihonvärin perusteella, hyvin perusteltua. 

New Yorkissa ei hei ole tapettuketään 5 päivään, USAn poliisi ei ole tappanut ketään muutamaan viikkoon. Suomi on turvallinen, juntti, mutta turvallinen ♥

6. SAUNA. Suomessa en käynyt saunassa useinkaan. Täällä haluaisin käydä, mutta se ei ole sama asia. Kiukaalle ei heitetä vettä. Ja lämpoä ehkä 50 astetta.

Suomi on hyvä mesta. Pieniä ja isompia arjen juttuja, joita osaan nykysin arvostaa enemman. Hyvää viikonloppua, koittakaa kestää Alkon jonossa ♥

10 hyvää syytä käydä Atlantassa

Viikonloppureissu Atlantaan oli huikea. Viikon varoitusajalla varattiin bussimatkat ja hotelli kohti Georgian osavaltion pääkaupunkia. Megabus (Jenkkien Onnibus) kulkee 9 tunnissa Durhamista Atlantaan (paluumatkalla ilmastointi rikki ja oli kylmä, jäätävän kylmä)
Atlanta ei ollut ikinä mun to do-listalla, mutta olen erittäin onnellinen, että siellä silti kävin. Aliarvostettu kaupunki ainakin Eurooppalaisten keskuudessa.

Kokosin 10 hyvää syytä käydä Atlantassa.

1. The world of Coca-Cola. Liput museoon alle 20 dollaria ja vaikka ei museoista muuten pitäisi, tästä pitää. Coca-cola on merkittävä ilmio maailmanlaajuisesti ja museo oli kiinnostava ja hauska. Saatiin maistella eri colamakuja ympäri maailmaa ja näin media-alan ammattilaisena Coca-Colan mainokset ja videot on aina olleet kiinnostavia. 

3. Täysin ilmainen High Museum of Art. Klassisesta taiteesta moderniin taiteeseen. Metrolla pääsee paikanpäälle helposti.

4. Julkinen liikenne pelaa (tää  on oikeasti mainitsemisen arvoinen asia Amerikan mantereella ollessa). Metron ainoat ikävät puolet: narkkarit oksentelivat, mutta sentään roskikseen ja aivan liian jyrkät ja pitkät liukuportaat. 

5. Maailmanpyora on aina hyvä!
6. CNN toimisto on Atlantassa, ja sinne pääsee vierailemaan.

8. Yoelämä. Voi Atlanta. Suurin osa kantaväestostä on tummaihoisia. Kulttuuri Atlantass oli erilaista. Loydettiin katu, jossa oli paljon klubeja. Meno oli kuin 8 Mile-elokuvasta, hyvällä tavalla. Auton katolla porukka tanssi ja räppäsi. Poliiseja joka paikassa ja porukkaa ehkä vähän liikaakin kaduilla vain tanssimassa (lue hytkymässä hip hop musiikin tahtiin). Kieltämättä vähän pelotti, mutta itse klubeilla oli hauskaa!

9. Halpa majoitus. Ei varsinaisesti liity, koska en muista hotellin nimeä. Kuitenkin, on mahdollista saada 4 hengen huone keskustasta 50 kerroksisesta neljän tähden pilvenpiirtäjästä reilulla 120 dollarilla. Summan kun jakaa neljällä olisi tullut kalliimmaksi asua hostellissa. 

10. City maisemat. Itse en oikeasti tiedä mitään parempaa. Pikku Suomessa kasvaneena suurkaupungit on parasta mitä tiedän ♥

Kasvisruokavalio burgereiden maassa

Olen ruoasta jo puhunut aikaisemmin, mutta koska aihe on lähellä sydäntä, tahdon tehdä aiheesta uuden postauksen. Mun ruokavalioon ei kuulu punainen liha. Kanaa ja kalaa syon muutamia kertoja kuukaudessa. Muuten porskutan kasvisruoalla. Tämän lisäksi olen erittäin nirso. Joten jos olet joskus nähnyt mut kaupassa hyllyjen välissä itkua vääntämässä, olen yrittänyt vain keksiä viikon ruokalistaa. Tiedostan itsekkin vaikeuttavani  elämääni liikaa, joten jos vielä vähän vaikeammaksi sen voisin tehdä: olen alkanut suosimaan vegaani ruokaa ( ja kosmetiikkaa). 

Suomalaisena olen tottunut siihen, että ruokaa saa K- ja S-kaupoista, Lidlistä ja Siwasta. Itse suosin Lidliä ja kierrän K-kaupat kaukaa.Turun Vegekauppa ehti myos olemaan suosikki hetken aikaa ennen muuttoa. Kaikissa peruskaupoissa on melko samanlainen valikoima, joissain parempi ja joissain huonompi. Amerikassa ei oo (onneksi) muutamaa kauppaketjua jotka voivat mielin määrin kiristää hintoja ja sitten iltapäivälehtien sivuilla hehkuttaa kun on alentanut ruisleivän hintaa 0,2 sentillä. Ei, täällä on niin monta eri ruokakauppaketjua, että en edes tiedä niitä kaikkia saatikka tiedä niiden eroavaisuuksia. 

Suomessa ajattelin , että kasvisruokahifistely on niin vaikeeta ja valikoimaa on liian vähän.

Sitten kun olet yli kuukauden Amerikassa metsästänyt mm. tofua, halloumia ja soijarouhetta alat ymmärtämään olleesi väärässä. Vegaanijuttuja kuten vegaanijuustoja ja muita olen kaipaillut täällä lihahelvetissä. 

Tänään otin päivän tavoitteeksi loytää mulle sopivaa ruokaa, ihan sama kuinka monta kauppaa täytyisi käydä läpi. 10 mailin ja kahden kaupan jälkeen olin taas vähän viisaampi. Pala halloumia maksaa 9 dollaria! Meinas itku tulla, halloum kuuluu ihan mun suosikkeihin. Suomessa vastaavan palan saa 2-4 eurolla. Soijarouhetta en vieläkään loytänyt. Mutta loysin muuta kivaa. Erityisesti vegaanipekonia odotan innolla, nyt mäkin saan darraruokaa.

Vaikka muutan uuteen maahan, en mä ruokavaliostani tingi. Kyllä näilläkin vaihtokilot kerrytetään. Lompakko kylläkin tyhjenee paljon nopeammin kuin Suomessa. Nälkäisiin tunnelmiin moikka ps. lisää postausideoita saa laittaa :)